Hirmu kivaa ja hirmu kurjaa

Eka kivat jutut: Mercu on loistanut treeneissä, niin tokossa kuin agilityssäkin. Keskiviikkona Sari veti treenit, joten päästiin kerrankin riviin mukaan tättäröimään. Itse ohjasin Mercua ja äiti Rinoa. Tämä järjestely meni aika mukavasti ja saattaa olla, että äitiäkin jonkin asteen treenikärpänen on päässyt puraisemaan. ;)

"Eskariryhmässä" siis tokoiltiin, mutta Mercu sai touhuta ylempien luokkien juttuja superhäiriössä. Paikallamakuu tehtiin avoimen tyyliin ja kyllä muuten pysyi hienosti! en ollut kun ehkä minuutin piilossa,kun ei olla tätä juurikaan harjoiteltu. Kaukokäskytkin tehtiin ekaa kertaa niin, etten antanus suullista käskyä. (kaikille tokoilijoille kysymys: saako avoimessa antaa sekä käskyn että käsimerkin?)
Sitten sitten.. luoksetuloa, jonka pysäytys vähän aluksi tuppasi valumaan, mutta saatiin Sarilta pari oivaa vinkkiä, jotka tepsi jo heti ekalla yrittämällä.
Itsenäisesti tehtiin jäävät ja merkkiä, kaikki meni hienosti.

Rinon treeneistä äiti saa itse kertoa, kunhan saan äipän koneen ääreen. :)

Torstaina sitten pakkasin Mercun, treenikamat, Janessan ja Wilin autoon ja kruisailtiin KATin aksatreeneihin Hyvinkäälle. Janessa on nyt ainakin jonkin aikaa Mercun kuski ja se on toiminut tällä parilla mun mielestä tosi hyvin. Torstain treenit meni niiiin hyvin (tosin joku perfektionisti tyytyi vaan kommentoimaan "ihan jees se meni"). Mercu on mammailun jälkeen vielä jonkin verran tukevassa kunnossa, joka taas näkyy vauhdissa. Ei se missään tapauksessa hidas ole, muttei ihan samanlainen salamanteri kun aikaisemmin. Kyllä se uuma saadaan kohta taas esille ja vipinää kinttuihin.

Ja sitten niihin kurjuuksiin.. MUN TYÖVUOROT! Osuu tietenkin just Lahden näyttelyn kanssa samalle päivälle. Siellä ois ollut ekaa kertaa kehässä Rino ja Nala. Yritän nyt kalastella jostain pupeloille hyvää handleria.

Hengissä

Tätä jos jotain voi kaiketi kutsua BLOGITAUOKSI?
oikeastaan taukoa pidettiin aika pitkälti koko harrastamisesta. Nyt meidän tiimi on kuitenkin taas ryhdistäytynyt ja aikamoisesti tavoitteita olen asettanut itselleni ja pikkuparroille. Tavoitteista voin sen verran paljastaa, että ainakin Mercusta yritän muotovaliota. ;-)

Loppuvuonna ainoat koirailut tapahtui Mercun kolmen ihanan pennun (joista oma teksti tulossa)sekä näyttelyiden muodossa muiden käppäniä esittäen. Hienoin saavutus oli esittää Johan Juslinin kehässä Super Play's Wido "Wido" juniorivoittajaksi ja samalla reissulla herra pokkasi itselleen ekan sertin. Isossa kehässä käytiin piipahtamassa sekä kasvattajaluokan että rotunsa parhaan veteraanin kanssa.

Pienen tekstin ansaitsee myös oman pienen tiimini uusin jäsen musta-hopea Super Play's Daring Dancer "Nala", jonka omistaa Sari ja Santtu. Nalan kanssa olen pyörinyt koko sen pienen iän, työstänyt sen karvaa ja kohta meidä yhteistyö alkaa myös näyttelykehien puolella. Nalan nimi tulee varmasti esiintymään tulevaisuudessa täälläkin vahvasti.

Omien koirien kanssa on tullut eniten tokoiltua. Mercun kanssahan on ensimmäinen avoimen luokan koe viimeistään 11.6. eli ihan hyvin aikaa harjoitella niitä muutamia epävarmuuksia, muuten olen ihan luottavaisin mielin neitosen osaamisen suhteen.
Rinon kanssa meillä on ikuisuusprojektina lenkkikäytös. Se on niin.. UROS!! Toko on säälittävän alkutekijöissä, mutta pienestä se lähtee liikkeelle. Suunnitelmissa on alkaa treenata jäbän kanssa UKUn riveissä, kunhan en itse ole ryhmän kouluttajan paikalla.
Pirkko viettelee leppoisaa flexikoiran elämää äidillä ja käy tosi usein täälläkin pistämässä asiat kuntoon (lue: valtaa fatboyn, siivoaa luut ja lelut omaan lähettyviinsä ja komentaa nuoremmat riviin lenkille lähdön tohinoissa). Mummeli täyttää 8.4. jo kymmenen, mutta se koira vaan paranee vanhenessaan. Ihan loistavassa kunnossa vieläkin, mitä nyt kuulo heikentynyt paljon, mutta mitään se ei tunnu tätä iloista Pullaa haittaavan.

Jokohan olisi kaikki päivitettävä tänne kirjoiteltu? No, ehkä palaan bloggaamaan taas pian..;)

Avautuminen

Mulla on ihan hirveitä tuskia. Siis sanoinkuvaamattomia kipuja ja oireita. Mun tekisi kokoajan mieli mennä ulos, kantaa hyppyeste ja noutokapulat ulos, treenata avoimen ja voittajan liikkeitä, todeta ne kisakuntoisiksi ja ilmoittaa Mercu kokeeseen. MUTTA ei, se lähtee ens kuussa mammikselle, ja on kunnossa alkuvuodesta. Tiedän että mulla on yks pikku poikakin vailla kunnon tokotreenausta ja aina valmiina, mutta tää tuska koskee nimenomaan Mercun kanssa treenausta. Se oppii uudet jutut niin nopeasti ja käyttää päätään.. Nämä tunteet pitää vain tukahduttaa ja aloittaa sen kökkö alokasluokan liikkeiden opettelu Rinosauruksen kanssa. Ei Rinossa mitään, se on itse timantti, mutta oon harjoitellut alokasluokan liikkeitä yhteensä yheksän vuotta taukoamatta. Eka Pimun kanssa ja sitten Mepsun, nyt Rillin... kun mä ton kakaralle saan ykköstuloksen niin ei hetkeen...

Tänään Rinosaurus suorastaan VALITTI kun ei ollut mitään äksöniä. Niimpä telkesin Pimun ja Mercun telkien taakse ja aloitin Sauruksen kanssa noudon harjoittelun. Puisella sekä metskulla. Mun tyyli opettaa nouto on varmaan maailman väärin ja idioottimaisin, mutta mä uskon syvästi siihen, koska mun molemmat omat koirat on oppineet tällä taktiikalla noudon NOPEESTI. Eli yksinkertaisesti otan vain pari pitoharjoitusta ja sen jälkeen jo vähän heittelen kapulaa, ja kyllä ne sen tajuaa käydä noukkimassa ja tuoda mulle. Metsku meni yhtä nopeast jakeluun kun puinenkin kapula. Rinolla on nyt ihan kivasti jo liikkeet hallussa (toki minimaalisilla matkoilla,runsaalla palkalla ja helpotetusti), kunhan Mercu lähtee mammikselle, Rino pääsee entistä enemmän tokoilemaan ja erityisesti liitämään hallille.

Treeneissä otin Rinon kanssa seuraamista vapaana, hienosti meni siihen saaka kunnes palkkasin koiran, Minna ja Liz kulki ohi ja Minna sanoi mulle jotain, sitten Rinosaurus pinkaisi ahdistelemaan heitä. Hitto miten ärsyttävää, varsinkin kun Liz ei näyttänyt olevan mitenkään riemuissaan parrakkaasta kaverista. Ei Rino mitään mene ärisemään tai mitään, mutta tiedän että se on ihan perseestä nimim. Mercun omistaja.. :-(

Tokon pm-kisat

Meidän päivä alkoi harhaan ajamisella, vatsataudilla ja vesisateella. Täytyy sanoa, että mun odotukset ei olleet mitenkään hirmu korkealla. Pessimistinkin kannattaisi joskus olla vähemmän pessimisti, sillä tämä päivä oli kyllä niin hieno että muistelen lämmöllä.

Mercu-työmyyrä teki mainiota työtä kehässä ja tienasi sillä itselleen menolipun avoimeen. Tässä vähän koottuja selityksiä...

Luoksepäästävyys pysyi paikallaan, ei mitään moitittavaa. 10
Paikalla makaaminen ekasta käskystä maahan, naamalla niin suuri inho kun vain ikinä voi olla, mutta meni ja pysyi koko ajan hienosti paikallaan. 10
Seuraaminen kytkettynä lähti ihan kivasti mukaan ja pysyi omalla paikallaan. Katsekontakti hajoili ajoittain, mutta kokonaisuudessaan oikein hyvä olosuhteisiin nähden. Otti perusasennot hienosti. 8
Seuraaminen taluttimetta Sama kun edelleen. 8
Liikkeestä maahanmeno oikein hieno seuraaminen ja maahanmenokin oli kiitettävä. En ole ihan varma mistä pisteitä lähti, mutta tästä siis myös 8
Luoksetulo Loistava kuten aina. 10
Liikkeestä seisominen Hieno seuraaminen ja NOPEA stoppi. Ei ennakoinut peruasentoakaan lopussa. Tuomarikin kehui tätä liikettä mulle.:) 10
Estehyppy Reagoi ekaan käskyyn menemällä esteen luo, toisella vasta hyppäsi. Muuten hieno. 7
Kokonaisvaikutus En muista yhtään mitään kommenttia? 8
yhteensä pisteitä 176p, ykköstulos ja siirto avoimeen luokkaan.

Olen niin tyytyväinen Mercuun, taas on yksi askel lähempänä omia tavoitteita. Kaiken tämän lisäksi seuramme Uudenmaan Koiraurheilijat ry hoiti homman kotiin ja otti pm-pronssia. Kaikki koiramme saivat ykköstulokset, MAH-TA-VAA!!! Kiitos tiimiläiset hienosta kisapäivästä ja ehdottomasti ensi vuonna uusiksi. Ykköskahvikekkerit on ehdottomasti järkättävä asap.

Onnea Janessa&Wili, Susan&Ruut, Minna&Liz, Leena&Prima sekä joukkuekisassa kultaa ja hopeaa saaneet joukkueet. Onnea myös ukun omille Karoliinalle ja Nemolle, jotka aloittivat tänään tokouransa oiken kivasti, siitä se lähtee!

Maailman mukavimmat mallit

Tämä ensimmäisen kolmen kuvan kuvasarja on mun ehdoton lemppari. Pikku-pippuri on niin naatti!

Ukun tokot

Mökkipäivitys siirtyy taas vähäsen. Se ei riitä että kamera on kotona, vaan vielä pitäisi osata pitää piuhat ja laturi tallessa. Järjestelmällisyys ei niin ole mun juttu. Pistän tekstiin jotain fiiliskuvia koneelta että saadaan jotain väriäkin vaihteeksi.

Ulkona on jo aika kylmä. Pukeuduin viime vuonna saamaani Hurtan takkiin ja vanhaan treeniliiviin, paksuihin kollarihousuihin, villasukkiin ja lapasiin, silti olin ihan jäässä äskeisissä treeneissä. Nyt kun sain viltin harteille ja lämpimät villasukat jalkaan (kesä on niiiin ohi!), on hyvä alkaa puimaan harjoituksia. Ensin otin kentälle Rinon ja lihapullapussin. Tehtiin ekaa kertaa pitkä seuraaminen, sujui todella hienosti, olin odottanut pahempaa takkuilua. Sitten ihan lyhyt paikkamakuu joka sujui myös mahtavasti. Suorasta perusasennosta putosi ekalla käskyllä maahan ja odotti rauhallisena kunnes palasin palkkaamaan. Sitten loppuun vähän näyttelytreeniä. Tehtiin liikkeitä muutama suora ja keskityin oikeastaan itse hakemaan oikeaa rytmiä omalle kulkemiselle. Seisotin pari kertaa. Ulkoharkoissa Rino on tosi näyttävä ja ryhdikäs seisoessa. Oon kyllä supertyytyväinen näihin treeneihin <3 Mercu pääsi jälleen tottelemaan vajaan alokasluokan verran. Kaiken teki sairaan hyvällä vireellä ja varsinkin hihnassa seuraaminen oli mah-ta-va! Mahtaako syysilmalla olla meihin jotain positiviisista vaikutusta? Luoksepäästävyyttä ja hyppyä ei otettu. Ukun porukkaan on myös liittynyt pikkuruinen käppänäneiti Nala. Tästä pyörremyrskystä kuulette varmasti tulevaisuudessa lisää, sillä mulla saattaa olla jollain tavalla näppini pelissä tämänkin snautserinalun kanssa. ;)
(mutta ei hätää, se EI ole mun uusi koira)

Plaah

Päivitystahti on niinkin nopea kuin yksi päivitys viikossa.No kohta taas vilkastuu koirailut.

Viime torstaina autoon koirat tavaroineen ja suuntana Sulkava. Pitkästä aikaa pääsin koirien kanssa viettämään mökkielämää. Rino täysin mökkiuntuvikkona nautti aivan mielettömästi. Yhtään kävelyaskelta ei varmaankaan tullut otettua koko viikonloppuna, vaan kaikkialle piti juosta täysiä. Kesällä yritin saada jätkää uimaan heikoin tuloksin, mutta mökillä se vietti 90% ajasta järvessä. Rinon mielestä ei ole mitään järkeä uida heinäkuun paahteessa kun ihan hyvin voi polskia elo-syyskuun syksysateellakin. Pistän mökkikuvia heti kun kamera tulee kotiin.

Eilen agitreeneissä pakkovalssia ja rataa. Pakkovalssi sujui tosi hyvin ainakin noin pienellä pätkällä. Rata olikin sitten ihan oma juttunsa, simppeli rata, jossa yhdessä kohtaa piti tehdä takaaleikkaus ja siihen se sitten kaatuikin. Se tuntuu jotenkin niin hankalalta jutulta, sitä pitää alkaa harjoittelemaan niin paljon useammin kun vain ohjatuissa treeneissä. Radalta löytyi myös kepit ja rengas, jotka Mercu suoritti loistavasti. Kepeillä autoin ihan minimaalisesti ja silti painoi menemään ne loistavasti. JES!

Sitten siihen otsikon Plaah-asiaan. Suunnittelin äsken lähteväni käymään kaupassa, mutta empäs sitten mennytkään kun kotoota alkoi kuulua ihan järkyttävä huuto. Rino huusi täyttä kurkkua, miksi? No koska heidät jätettiin keskenään kotiin. Kiva, meillä on siis uusi ongelma. Yksi haukkupanta mulla on Janessalta lainassa, siihen tarvitsee käydä hakemassa vielä patteri ja toisen tilasin Petit Petistä ja haen sen samantien kun tulee viesti että se on sinne saapunut. En kestä yhtään ajatusta siitä että täällä mellastetaan kun mä lähden pois.