Avautuminen

Mulla on ihan hirveitä tuskia. Siis sanoinkuvaamattomia kipuja ja oireita. Mun tekisi kokoajan mieli mennä ulos, kantaa hyppyeste ja noutokapulat ulos, treenata avoimen ja voittajan liikkeitä, todeta ne kisakuntoisiksi ja ilmoittaa Mercu kokeeseen. MUTTA ei, se lähtee ens kuussa mammikselle, ja on kunnossa alkuvuodesta. Tiedän että mulla on yks pikku poikakin vailla kunnon tokotreenausta ja aina valmiina, mutta tää tuska koskee nimenomaan Mercun kanssa treenausta. Se oppii uudet jutut niin nopeasti ja käyttää päätään.. Nämä tunteet pitää vain tukahduttaa ja aloittaa sen kökkö alokasluokan liikkeiden opettelu Rinosauruksen kanssa. Ei Rinossa mitään, se on itse timantti, mutta oon harjoitellut alokasluokan liikkeitä yhteensä yheksän vuotta taukoamatta. Eka Pimun kanssa ja sitten Mepsun, nyt Rillin... kun mä ton kakaralle saan ykköstuloksen niin ei hetkeen...

Tänään Rinosaurus suorastaan VALITTI kun ei ollut mitään äksöniä. Niimpä telkesin Pimun ja Mercun telkien taakse ja aloitin Sauruksen kanssa noudon harjoittelun. Puisella sekä metskulla. Mun tyyli opettaa nouto on varmaan maailman väärin ja idioottimaisin, mutta mä uskon syvästi siihen, koska mun molemmat omat koirat on oppineet tällä taktiikalla noudon NOPEESTI. Eli yksinkertaisesti otan vain pari pitoharjoitusta ja sen jälkeen jo vähän heittelen kapulaa, ja kyllä ne sen tajuaa käydä noukkimassa ja tuoda mulle. Metsku meni yhtä nopeast jakeluun kun puinenkin kapula. Rinolla on nyt ihan kivasti jo liikkeet hallussa (toki minimaalisilla matkoilla,runsaalla palkalla ja helpotetusti), kunhan Mercu lähtee mammikselle, Rino pääsee entistä enemmän tokoilemaan ja erityisesti liitämään hallille.

Treeneissä otin Rinon kanssa seuraamista vapaana, hienosti meni siihen saaka kunnes palkkasin koiran, Minna ja Liz kulki ohi ja Minna sanoi mulle jotain, sitten Rinosaurus pinkaisi ahdistelemaan heitä. Hitto miten ärsyttävää, varsinkin kun Liz ei näyttänyt olevan mitenkään riemuissaan parrakkaasta kaverista. Ei Rino mitään mene ärisemään tai mitään, mutta tiedän että se on ihan perseestä nimim. Mercun omistaja.. :-(

Tokon pm-kisat

Meidän päivä alkoi harhaan ajamisella, vatsataudilla ja vesisateella. Täytyy sanoa, että mun odotukset ei olleet mitenkään hirmu korkealla. Pessimistinkin kannattaisi joskus olla vähemmän pessimisti, sillä tämä päivä oli kyllä niin hieno että muistelen lämmöllä.

Mercu-työmyyrä teki mainiota työtä kehässä ja tienasi sillä itselleen menolipun avoimeen. Tässä vähän koottuja selityksiä...

Luoksepäästävyys pysyi paikallaan, ei mitään moitittavaa. 10
Paikalla makaaminen ekasta käskystä maahan, naamalla niin suuri inho kun vain ikinä voi olla, mutta meni ja pysyi koko ajan hienosti paikallaan. 10
Seuraaminen kytkettynä lähti ihan kivasti mukaan ja pysyi omalla paikallaan. Katsekontakti hajoili ajoittain, mutta kokonaisuudessaan oikein hyvä olosuhteisiin nähden. Otti perusasennot hienosti. 8
Seuraaminen taluttimetta Sama kun edelleen. 8
Liikkeestä maahanmeno oikein hieno seuraaminen ja maahanmenokin oli kiitettävä. En ole ihan varma mistä pisteitä lähti, mutta tästä siis myös 8
Luoksetulo Loistava kuten aina. 10
Liikkeestä seisominen Hieno seuraaminen ja NOPEA stoppi. Ei ennakoinut peruasentoakaan lopussa. Tuomarikin kehui tätä liikettä mulle.:) 10
Estehyppy Reagoi ekaan käskyyn menemällä esteen luo, toisella vasta hyppäsi. Muuten hieno. 7
Kokonaisvaikutus En muista yhtään mitään kommenttia? 8
yhteensä pisteitä 176p, ykköstulos ja siirto avoimeen luokkaan.

Olen niin tyytyväinen Mercuun, taas on yksi askel lähempänä omia tavoitteita. Kaiken tämän lisäksi seuramme Uudenmaan Koiraurheilijat ry hoiti homman kotiin ja otti pm-pronssia. Kaikki koiramme saivat ykköstulokset, MAH-TA-VAA!!! Kiitos tiimiläiset hienosta kisapäivästä ja ehdottomasti ensi vuonna uusiksi. Ykköskahvikekkerit on ehdottomasti järkättävä asap.

Onnea Janessa&Wili, Susan&Ruut, Minna&Liz, Leena&Prima sekä joukkuekisassa kultaa ja hopeaa saaneet joukkueet. Onnea myös ukun omille Karoliinalle ja Nemolle, jotka aloittivat tänään tokouransa oiken kivasti, siitä se lähtee!

Maailman mukavimmat mallit

Tämä ensimmäisen kolmen kuvan kuvasarja on mun ehdoton lemppari. Pikku-pippuri on niin naatti!

Ukun tokot

Mökkipäivitys siirtyy taas vähäsen. Se ei riitä että kamera on kotona, vaan vielä pitäisi osata pitää piuhat ja laturi tallessa. Järjestelmällisyys ei niin ole mun juttu. Pistän tekstiin jotain fiiliskuvia koneelta että saadaan jotain väriäkin vaihteeksi.

Ulkona on jo aika kylmä. Pukeuduin viime vuonna saamaani Hurtan takkiin ja vanhaan treeniliiviin, paksuihin kollarihousuihin, villasukkiin ja lapasiin, silti olin ihan jäässä äskeisissä treeneissä. Nyt kun sain viltin harteille ja lämpimät villasukat jalkaan (kesä on niiiin ohi!), on hyvä alkaa puimaan harjoituksia. Ensin otin kentälle Rinon ja lihapullapussin. Tehtiin ekaa kertaa pitkä seuraaminen, sujui todella hienosti, olin odottanut pahempaa takkuilua. Sitten ihan lyhyt paikkamakuu joka sujui myös mahtavasti. Suorasta perusasennosta putosi ekalla käskyllä maahan ja odotti rauhallisena kunnes palasin palkkaamaan. Sitten loppuun vähän näyttelytreeniä. Tehtiin liikkeitä muutama suora ja keskityin oikeastaan itse hakemaan oikeaa rytmiä omalle kulkemiselle. Seisotin pari kertaa. Ulkoharkoissa Rino on tosi näyttävä ja ryhdikäs seisoessa. Oon kyllä supertyytyväinen näihin treeneihin <3 Mercu pääsi jälleen tottelemaan vajaan alokasluokan verran. Kaiken teki sairaan hyvällä vireellä ja varsinkin hihnassa seuraaminen oli mah-ta-va! Mahtaako syysilmalla olla meihin jotain positiviisista vaikutusta? Luoksepäästävyyttä ja hyppyä ei otettu. Ukun porukkaan on myös liittynyt pikkuruinen käppänäneiti Nala. Tästä pyörremyrskystä kuulette varmasti tulevaisuudessa lisää, sillä mulla saattaa olla jollain tavalla näppini pelissä tämänkin snautserinalun kanssa. ;)
(mutta ei hätää, se EI ole mun uusi koira)

Plaah

Päivitystahti on niinkin nopea kuin yksi päivitys viikossa.No kohta taas vilkastuu koirailut.

Viime torstaina autoon koirat tavaroineen ja suuntana Sulkava. Pitkästä aikaa pääsin koirien kanssa viettämään mökkielämää. Rino täysin mökkiuntuvikkona nautti aivan mielettömästi. Yhtään kävelyaskelta ei varmaankaan tullut otettua koko viikonloppuna, vaan kaikkialle piti juosta täysiä. Kesällä yritin saada jätkää uimaan heikoin tuloksin, mutta mökillä se vietti 90% ajasta järvessä. Rinon mielestä ei ole mitään järkeä uida heinäkuun paahteessa kun ihan hyvin voi polskia elo-syyskuun syksysateellakin. Pistän mökkikuvia heti kun kamera tulee kotiin.

Eilen agitreeneissä pakkovalssia ja rataa. Pakkovalssi sujui tosi hyvin ainakin noin pienellä pätkällä. Rata olikin sitten ihan oma juttunsa, simppeli rata, jossa yhdessä kohtaa piti tehdä takaaleikkaus ja siihen se sitten kaatuikin. Se tuntuu jotenkin niin hankalalta jutulta, sitä pitää alkaa harjoittelemaan niin paljon useammin kun vain ohjatuissa treeneissä. Radalta löytyi myös kepit ja rengas, jotka Mercu suoritti loistavasti. Kepeillä autoin ihan minimaalisesti ja silti painoi menemään ne loistavasti. JES!

Sitten siihen otsikon Plaah-asiaan. Suunnittelin äsken lähteväni käymään kaupassa, mutta empäs sitten mennytkään kun kotoota alkoi kuulua ihan järkyttävä huuto. Rino huusi täyttä kurkkua, miksi? No koska heidät jätettiin keskenään kotiin. Kiva, meillä on siis uusi ongelma. Yksi haukkupanta mulla on Janessalta lainassa, siihen tarvitsee käydä hakemassa vielä patteri ja toisen tilasin Petit Petistä ja haen sen samantien kun tulee viesti että se on sinne saapunut. En kestä yhtään ajatusta siitä että täällä mellastetaan kun mä lähden pois.